Markkinatalous on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi luoda hyvinvointia ja talouskasvua. Samalla sen synnyttämiä ulkoisvaikutuksia, kuten ympäristöongelmia tai suuria tuloeroja, on säätelyllä korjattava. Markkinatalous tulee olemaan keskeisessä roolissa myös ympäristöongelmien ratkaisussa, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä. Tässä tärkeää on luoda kannustimia sosiaalisesti ja ekologisesti parhaille ratkaisuille, jonka onnistumisesta on hyvä esimerkki tuulivoiman raju kasvu.
Yrittäjien asemaa voidaan parantaa byrokratian ja turhan hallinnollisen taakan karsimisella. Hallinnollisten velvoitteiden suorittamisesta voidaan tehdä yhä joustavampaa digitalisoimalla ja uudistamalla julkisia prosesseja. Myös sosiaaliturvan parempi ulottaminen yrittäjiin vähentäisi yrittämisen riskiä ja näin useampi uskaltaisi aloittaa yrittämisen. Päätoimisen yrittäjyyden YEL-tulorajan nostaminen ja ansioturvan ehtojen keventäminen tukisi uusien yritysten perustamista. Ansiosidonnaisen turvan hyödyntäminen tulisi mahdollistaa yrittämisen starttirahana.
Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta haittaveroihin. Erityisesti ympäristöllle haitallisia veroratkaisuja tulee purkaa ja tällaiset yritystuet lopettaa. Myös ympäristölle haitallista kulutusta voitaisiin verottaa enemmän.
Suomen tulee ajaa yhteisöverotuksen yhtenäistämistä EU-tasolla, jotta yritysten toimintaympäristö olisi neutraali kaikkialla Euroopassa.
Yritysverotusta tulisi kehittää investointeihin kannustavaksi. Jakamattomien ja toiminnan kehittämiseen kohdistuvien voittojen verotusta tulisi voida myöhentää investointihalukkuuden lisäämiseksi.
Ilman yksityistä palvelutuotantoa hyvinvointialueet eivät tule toimeen. Palvelutuotannon kustannuksia, laatua ja vaikuttavuutta tulee mitata ja seurata avoimesti ja neutraalisti palveluiden tuotantotavasta riippumatta. Asiakkaiden valinnanvapautta voidaan lisätä esimerkiksi palvelusetelein, jolloin asiakas saa itse valita oman palveluntuottajansa. Tämä on tärkeää erityisesti sellaisissa palveluissa, joissa pitkän ja henkilökohtaisen suhteen varmistaminen asiakkaan ja ammattihenkliön välillä on olennaista. Yksityiset palveluntuottajat voivat kirittää julkista palvelutuotantoa tuomalla sote-alalle uusia innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja.
Hyvinvointialueet tekevät myös merkittävän määrän hankintoja. Myös pienyritysten pitäisi pystyä osallistumaan niihin. Tätä voidaan mahdollistaa esimerkiksi. pilkkomalla hankintoja pienempiin osiin.
Koulutukseen panostaminen on tässä kaiken A ja O. Suomi on jäänyt pahasti jälkeen verrokkimaistaan. Koulutusleikkauksia ei voi siis enää tehdä. Erityisesti koulupudokkaiden tilanne on huolestuttava. Tulisi tavalla tai toisella varmistaa se, että kaikilla on sellaiset taidot, että heillä on edellytyksiä työllistyä. Siksi erityisesti toisen asteen opetukseen ja oppilashuoltoon tulee panostaa.
Toiseksi TKI-panostuksia tulee nostaa. Suomi voi pärjätä vain korkealla osaamisella, ja suomalaisten yritysten kannalta on kriittistä se, että onko niillä saatavilla riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa.
Tässä keskeistä on myös työperäinen maahanmuutto. Se voi olla ratkaisu sekä yritysten työvoimapulaan, että huoltosuhteen heikkenemiseen. Maahantuloprosessia tulee virtaviivaistaa huomattavasti. Tähän liittyy niin lupakäsittelyt, kuin maahantulijan arkiasioiden, kuten perheen tilanteen, tukeminen.
Lähtökohtaisesti vahva EU on Suomen etu. EU avaa suomalaisille yrityksille markkinoita ja huolehtii keskeisimmiltä osin sisämarkkinoiden neutraaliudesta ja toimivuudesta. Suomen ja suomalaisten yritysten etua tulee luonnollisesti ajaa EU säädösten valmistelussa. Tässä keskeistä on vihreän siirtymän edistäminen. Se tulee nähdä Suomelle suotuisana kilpailutekijänä, joka avaa suomalaisille yrityksille valtavia globaaleja mahdollisuuksia.
Suomi oli GSM-teknologian ja mobiiliratkaisujen edelläkävijä ja “kehityslaboratorio”. Juuri nyt on mahdollisuus luoda samanlainen tilanne vihreässä teknologiassa. Kotimarkkinoilla kehitettyjä ratkaisuja voidaan myydä maailmalle. Tätä tuleekin edistää pitämällä kiinni hiilineutraaliustavoitteista ja luomalla markkinaehtoisia mekanismeja löytää parhaat teknologiset ratkaisut tavoitteisiin pääsemiseksi. Tässä keskeisessä roolissa ovat niin julkiset hankinnat kuin TKI-panostenkin kohdentaminen vihreää sirtymää edistävään toimintaan.