Kiitos toimialalle hyvästä aloitevastauksesta. Erityiskiitos siitä, että Vantaa on jo aktiivisesti mukana ecoSMR-hankkeessa. Ennakointia nimittäin tarvitaan, sillä vaikka Vantaan toimet riittävät kattamaan energiantarpeen lähitulevaisuudessa, suunnitelmaa pitää ennen pitkää päivittää vielä pidempää aikajännettä varten.
Suunnitelman mukaan hiilineutraalisuustavoiteen viimeinen 20% katetaan kompensoimalla ja vahvistamalla luonnon hiilinieluja. Se onnistuu nyt, mutta on hyvä ymmärtää, että kompensoinnin rajat saattavat tulla suhteellisen nopeastikin vastaan.
Haluaisin lisäksi muistuttaa, että Vantaan kaukolämpö tuotetaan ensisijaisesti Martinlaakson biovoimalaitoksessa sekä Långmossebergenin jätevoimalassa. Vaikka molemmat ehkä ovatkin laskennallisesti hiilineutraaleja, niillä on muita ympäristöhaittoja.
Biovoima kuulostaa hyvältä ratkaisulta, mutta kun sitä käytetään laajasti, siihen tarvittavat hakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta.
Jätevoima taas vaikeuttaa Suomen pääsemistä EU:n asettamiin jätteen kierrätystavoitteisiin. Jätteen määrä on jatkuvasti lisääntynyt, vaikka kierrättämisestä puhutaan.
Martinlaaksoon suunniteltu mahdollisimman hyvillä suodattimilla varustettu kestopuun polttolaitos on siinä mielessä kannatettava, että kestopuuta ei enää sitten täältä rahdata tavallisiin polttolaitoksiin Saksaan. Ei oman jätteemme dumppaaminen muualle maailmaan ole kestävä vaihtoehto.
Mutta yleisesti ottaen polttamiseen perustuvaa energiantuotantoa ei siis voi tulevaisuudessa ainakaan lisätä Vantaalla. Painopisteen pitää olla muualla seuraavissa suurissa lämpövoimainvestoinneissa.
Koko ilmasto- ja energiasektori on nyt nopeassa murroksessa eikä potentiaalisten työkalujen hylkäämiseen pitäisi olla kenelläkään varaa, vaikka niille ei olisi akuuttia tarvetta ihan lähitulevaisuudessa.
Toimialalla näitä on varmasti mietittykin eikä aihe ole helppo. Tekisi mieli sanoa, että suo siellä, vetelä täällä. Silti ratkaisuja on löydettävä ja tehtävä, meillä ei ole kuin tämä yksi maapallo.