Terveisiä hyvinvointialueen valtuuston kokouksesta! Hyvinvointialue luo tavallaan itse itsensä etenkin nyt kauden alkuvaiheessa. Osa päätöksistä tulee valtuustolle nopeastikin eteen, mutta käytännössä niitä on edeltänyt pitkä valmistelutyö.

Pelastustoimen osalta tilanne vaati valmistelijoilta erityistä päänvaivaa ja monen toimijan yhteistyötä. Vaikka Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on tähänkin asti hoitanut paitsi Vantaan ja Keravan myös Keski-Uudenmaan pienempien kuntien pelastuspalvelut, laki olisi vaatinut kummallekin alueelle omansa.

Suuren ja hyvin toimivan pelastuslaitoksen pilkkominen kahdeksi pienemmäksi taas olisi ollut paitsi iso ja työläs projekti, myös muuten huono ajatus. Järjestelyssä olisi menetetty suuremman kokonaisuuden hoitamisesta saatavat edut ja hallintoa olisi tarvittu kaksin kappalein yhden sijaan. Varautuminen ja valmistautuminenkin olisivat käyneet hankalammaksi juuri tässä nykyisessä maailmantilanteessa, jossa ne ovat oleellisen tärkeitä. Henkilökuntaa ei olisi enää voitu nykyiseen tapaan tarpeen vaatiessa siirtää pelastustehtävien kulloinkin vaatimalla tavalla alueellisia eroja tasoittaen, vaan pilkkominen olisi voinut johtaa joko ylityömäärän kasvamiseen tai henkilökunnan saatavuusongelmaan.

Tilanteeseen kehitettiin Suomen mittakaavassa varsin uniikki ratkaisu: pelastuspalvelun järjestämissopimus, jonka mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitos hoitaa jatkossa kahden hyvinvointialueen pelastustehtävät eli saman alueen kuin tähänkin asti. Koska hallinnollisesti pelastuslaitos ei voi kuulua kahdelle hyvinvointialueelle, se määritettiin nyt sopimuksella kuuluvaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueeseen.

Samalla päätettiin pelastuslautakunnan perustamisesta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle, lautakunnan jäsenet tulevat puoliksi kummaltakin hyvinvointialueelta. Hyvinvointialueen valtuustolla tai hallituksella ei ole otto-oikeutta pelastuslautakunnan päätöksiin.

Päätöksenteon kannalta varsin autonominen järjestely tarkoittaa kuitenkin samalla sitä, että pelastuslautakunnalle jää todella tärkeä tehtävä: yhteistyö on saatava toimimaan sekä lautakunnan, kummankin hyvinvointialueen että HUS-yhtymän kanssa. Palvelutason pitää muodostua samojen periaatteiden mukaan molemmilla hyvinvointialueilla. Yhteistyön on toimittava myös esimerkiksi SPR:n, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun, VPK:n ja muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa vähintään yhtä kitkattomasti kuin tähänkin saakka, alueella on tästä pitkät ja hyvät perinteet.

© Tuire Kaimio 

Kuvat:
© Minna Tallberg