Mielipidekirjoitus Vantaan Sanomiin 16.12.2021
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on tunnistettu ilmastonmuutoksen veroiseksi ongelmaksi. Useat kansainväliset asiantuntijalausunnot jakavat huolen luontokadon vaikutuksista ihmiskunnan tulevaisuudelle. Monimuotoinen, elinvoimainen ekosysteemi turvaa meille esimerkiksi ruoan ja puhtaan veden saatavuuden, tuottaa happea, poistaa ilmakehästä kasvihuonepäästöjä sekä hillitsee tuholaispopulaatioiden hallitsematonta kasvua. Viheralueet virkistävät ja niillä tiedetään olevan positiivisia terveysvaikutuksia. Kaupunkiluonto toimii myös puskurina ympäristömelua sekä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviä rankkasateita vastaan.
Vantaa on esimerkillisesti ottanut ilmastotoimet osaksi miltei kaikkea kaupungin toimintaa. Kaupunkimme keskeiset toimijat, virkakuntaa ja luottamushenkilöitä myöten, ovat sitoutuneet tavoitteeseen tehdä Vantaasta hiilineutraali viimeistään vuoteen 2030 mennessä kestävien liikennevälineiden, innovatiivisten energiaratkaisujen sekä kiertotalouden avulla. Tänä kesänä valittu kaupunginvaltuusto sitoutui ensi töikseen yhteisellä sopimuksella laatimaan pitkän aikavälin strategian myös Vantaan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Maanantaina 13.12. hyväksytyssä vuoden 2022 taloussuunnitelmassa luontokartoitustyöhön ei kuitenkaan kohdistettu välttämättömiä lisäresursseja Vihreiden esityksestä huolimatta. Ehdotettu 50 000 €:n lisäåpanostusolisi noin 20 senttiä vuodessa kutakin Vantaalaista kohden. Jos tämä on meistä liian suuri hintalappu luonnon hyvinvoinnin hyväksi, täytyy meidän kysyä itseltämme, onko suomalainen erityinen luontosuhde vain myytti.
Elämme keskellä sukupuuttoaaltoa, joka tapahtuu samanaikaisesti sekä maailmanlaajuisesti että omilla takapihoillamme. Vantaalla elää esimerkiksi maailman suurin vuollejokisimpukkapopulaatio, joka on nykyään EU:n tiukan suojelun piirissä. Halavasepikkä taas on koppakuoriainen, jota ei ole havaittu missään Vantaan ulkopuolella. Kukaan muu ei tule varmistamaan näiden lajien olemassaoloa tulevaisuudessa meidän puolestamme. Ekologinen tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää on pitää huolta viheryhteyksistä ja pienelinympäristöistä myös kaupunkialueilla. Luonto kun ei ole vain metsää ja rajattuja luonnonsuojelualueita. Me elämme ja toimimme keskinäisriippuvaisessa kokonaisuudessa, jossa luontoa on jokien ja kukkaniittyjen lisäksi myös betonin keskellä.
Vantaan kaupunkiluonto on herkkä ja usein myös pirstoutunut yhdistelmä viheralueita ja eri lajien populaatioita, joiden turvaamiseksi meidän on tehtävä strategista työtä. Huolelliset luontokartoitukset mahdollistavat myös jouhevan ja kustannustehokkaan kaavoitustyön. Puutteellisisesta luontoselvityksistä voi aiheutua yllätyksiä kaupunkisuunnittelun myöhäisessä vaiheessa. Nämä yllätykset johtavat rakennusprojektien viivästyksiin ja syövät rajallisia kaupunkisuunnitteluresursseja. Tämä hidastaa uusien asuntojen rakentamista ja nostaa asumisen hintaa.
Lähiluonto on tunnistettu useina vuosina peräkkäin yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä kotipaikkaa valittaessa. Kun Vantaa huolehtii kaupunkiluonnon elinvoimaisuudesta, se turvaa samalla houkuttelevuutensa nykyisten ja potentiaalisten asukkaiden silmissä miellyttävänä asuinympäristönä vauhdilla tiivistyvällä pääkaupunkiseudulla. Huolehtimalla luonnosta voimme luoda kestävästi kasvavaa Vantaata, joka huomioi asukkaiden hyvinvoinnin lisäksi myös luonnon itseisarvon. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa yhdessä iloita siitä, kuinka Vantaasta on tullut ilmastotyön lisäksi myös monimuotoisuustyön edelläkävijä.
Kirjoittajat:
Tuire Kaimio
Kaupunginvaltuutettu (vihr.), tietokirjailija
Tuomas Mutanen
Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (vihr.), tekniikan tohtori
Tia Seppänen
Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen hallituksen jäsen (vihr.), ympäristötieteilijä