/

Eduskuntavaalit 2019 - Tuire Kaimio 414
free site templates

Tuire Kaimio 414

VIHREÄT

Olen eduskuntavaaliehdokkaana Uudellamaalla. Kerron tällä sivulla asioista, joihin haluan vaikuttaa.

Ilmasto

Olen ehdokkaana ensisijaisesti siksi, että yhteiskuntamme näyttää yhä edelleen olevan täysin hukassa ilmastonmuutoksen edessä. Ilmastonmuutoksessa vaikeinta on ongelmien mittakaava ja se, että niiden syyt ovat syvällä yhteiskuntamme ja hyvinvointimme rakenteissa. Siksi toimet muutoksen hillitsemiseksi ovat alkaneet luvattoman myöhään ja edenneet paljon hitaammin kuin pitäisi. Teoillamme seuraavien 10 vuoden aikana on todella suuri merkitys: ne määrittävät, millainen on lastemme, heidän jälkeläistensä ja koko maailman tulevaisuus.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan sekä sosiaalisia että teknologisia ratkaisuja. Teknologiapuoli on näistä helpompi. Suomi on yhä edelleen teknologisen innovaation kärkimaita. Tämä osaaminen pitää nyt suunnata ilmastonmuuutoksen torjuntaan, ja tätä osaamista voimme myydä myös muualle. Meillä ei myöskään ole varaa hyljeksiä mitään teknisiä ilmastonmuutoksen torjumiskeinoja, kunhan ne eivät vaaranna luonnon monimuotoisuutta.

Sosiaalinen puoli on paljon vaikeampi. Ilmastoasioissa olennaista on muuttaa ihmisten toimintaa, ei heidän ajatuksiaan. Yhteiskunnan täytyy tehdä ilmastonsuojelu niin helpoksi, että se on yksilötasolla luonteva ratkaisu, jota ei tarvitse sen suuremmin miettiä tai perustella.

Siksi ilmastonsuojelussa vastuu on nimenomaan päätöksentekijöillä. Vaikka jokaisen teoilla on merkitystä, yksilöiden ratkaisuilla emme pysty torjumaan koko ilmastonmuutosta. Merkitystä ei myöskään ole poliitikkojen mielipiteillä tai kauniilla sanoilla, vaan ainoastaan konkreettisilla päätöksillä. Tarvitsemme sellaista päätöksentekoa, joka pohjautuu vaikutusten ymmärtämiseen.

Perusturva

Koulutus on parasta sosiaaliturvaa. Riittävän pohjakoulutuksen saanut ihminen pystyy työuransa aikana vaihtamaan alaa useita kertoja. Siksi koulutukseen panostaminen on tärkein yksittäinen keino estää syrjäytymistä. Maailma muuttuu yhä nopeammin, esimerkiksi teknologian kehittymisen takia. Vaikka työpaikkoja katoaa monilta aloilta, niitä myös syntyy koko ajan toisille aloille. Tällaisessa muutostilanteessa koulutus ja mahdollisuus uudelleenkouluttautumiseen on tärkeä selviytymiskeino. 


Toisaalta tarvitaan myös perustulo, jonka avulla elämän arvaamattomuus lakkaa olemasta niin kauhistuttavaa. Perustulon tulee olla riittävän suuri takaamaan elämän jatkuvuus kaikissa muutoksissa. Se vapauttaisi ihmisiä kouluttautumaan lisää, vaihtamaan joustavammin alalta toiselle ja kokeilemaan siipiään yrittäjänä. Se auttaisi osaltaan myös parantamaan pienyrittäjien heikkoa sosiaaliturvaa esimerkiksi sairastumisen kohdalla ja lisäisi lapsiperheiden elämän ja työn yhdistämiseen valinnanvapautta. Perustulon myötä työllistämispalveluiden painopiste voitaisiin siirtää pois passivoivasta rangaistuskulttuurista kohti aidosti ihmisiä motivoivaa työllistymis- ja kouluttautumiskulttuuria.

Eläinten hyvinvointi

Olen omistanut koko työurani eläinten hyvinvoinnille. Olen työskennellyt hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja tehtävissä: luonut ja kehittänyt eläinalan ammattitutkintojärjestelmää, opettanut uusia ammattilaisia, parantanut tuotantoeläinten hyvinvointia ja käsittelymenetelmiä, työskennellyt porojen parissa poronhoitoalueella, edistänyt lemmikkien terveempää jalostusta, kouluttanut ratsastusterapeutteja, uudistanut pelastuskoirien koulutusta ja ollut käynnistämässä työnorsujen eläinystävällisempiin koulutustapoihin tähtäävää projektia. Olen luonut tutkittuun tietoon perustuvia koulutustapoja ja kirjoittanut kirjoja eläinten käyttäytymisestä.

Tunnen siis sekä eläimet että etenkin eläinalan: eläinten kanssa toimivat ihmiset, eri ympäristöihin liittyvät haasteet, kuhunkin alaan liittyvät kattojärjestöt ja muut suuret toimijat. Siksi olen asiantuntijana pystynyt auttamaan laajasti eläinten hyvinvointia parantaneissa hankkeissa. Eläimet liittyvät kiinteästi moniin yhteiskuntamme alueisiin ja elinkeinoihin.

Olen sitä mieltä, että ihmiset voivat jossain määrin hyödyntää eläimiä, mutta vain niiden perusoikeuksia kunnioittaen. Jos eläin vain saa elää lajinomaista elämää, se voi olla ihmisen kumppani tai avustaja, miksei jopa ihmisen ruokaakin. Eläinlajit ja -yksilöt ovat kuitenkin erilaisia, kaikki eivät sovi samoihin tehtäviin tai ympäristöihin, eikä kaikkien hyvinvoinnin takaaminen ihmisen hoivissa ole mahdollista.

Tarvitsemme kuitenkin merkittäviä, faktoihin perustuvia parannuksia uudistettavaan eläinsuojelu-/hyvinvointilakiin. Oikeastaan eläinten oikeus lajinomaiseen elämään pitää määritellä myös perustuslakiin, sillä se on kaikkien muiden lakien yläpuolella. Silloin voidaan sovittaa yhteen eläinten hyvinvointi ja ihmisten mahdollisuudet ansaita elantonsa.

Eläinten pitoon liittyvien säännösten ja päätöksenteon on perustuttava uusimpaan tutkittuun tietoon eläinten hyvinvoinnista ja sen mittaamisesta sekä eläinten käyttäytymisestä, tunteista ja tavasta hahmottaa maailmaa.

On tärkeää varmistaa eläinten kanssa työskentelevien ihmisten osaaminen, jaksaminen ja mahdollisuus toimeentuloon. Monet ilmitulleet eläinten hyvinvoinnin laiminlyönnit johtuvat omistajien puutteellisista tiedoista, taloudellisista vaikeuksista tai loppuunpalamisesta. Tarvitaan keinoja havaita ongelmat ajoissa ja auttaa niiden korjaamisessa.

Hyvät elinolosuhteet, tietoon ja osaamiseen perustuva käsittely sekä kouluttaminen vähentävät eläinten stressiä. Tämän seurauksena eläimet ovat myös fyysisesti terveempiä. Hyvinvointi ehkäisee eläinten käytösongelmia ja sen myötä käsittelyssä syntyviä vaaratilanteita. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen lisää siis myös niiden kanssa työskentelevien ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia.

Eläinten hyvinvoinnin valvontaan ja rikosilmoitusten tutkintaan tarvitaan lisää resursseja. Eläinsuojelurikosten tutkinta ja oikeuskäsittely pitäisi pystyä keskittämään nykyistä tehokkaammin, jotta kaikkien tapausten käsittelystä ja päätösten tekemisestä vastaisivat riittävän kokemuksen juuri tältä alalta omaavat henkilöt.

Pentutehtailun ja laittoman eläinkaupan torjumiseen tarvitaan selvästi nykyistä tehokkaampia keinoja. Täytyy myös aiempaa tarkemmin määritellä, mikä on haitallista ja siten kiellettävää eläinjalostusta.

© Tuire Kaimio 

Kuvat: © Minna Tallberg