Tuire Kaimio 28

VIHREÄT

Olen aluevaaliehdokkaana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Kerron tällä sivulla asioista, joihin haluan vaikuttaa.

Miksi?

Olen ehdolla aluevaaleissa!

Ette ehkä arvanneet, sillä en itsekään vielä vuosi sitten tiennyt sen välttämättömyyttä.

Ensin läheisin asia:

Eläinpelastus ja myöhemmin ilmeisesti myös eläinsuojelu siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle. Seuraan perässä kuin vainukoira, sillä valtuustoon tarvitaan välttämättä myös eläinalan ammattiosaamista. Pitää luoda uusia yhteistyömalleja eri toimijoiden eli kuntien, valtion ja vapaaehtoistahojen kanssa.

Toinen syy on todella painava (pahoittelut tylsyydestä!):

Toivon että otatte tämän huomioon missä ikinä asutte tai minkä puolueen ehdokasta ajattelitte äänestää. Tästä ei jostain syystä puhuta vaalikoneissa, eikä uutisoinnissakaan. Se huolestuttaa, sillä kaupunginvaltuutetun ja tarkastuslautakunnan toimieni myötä olen selvillä hyvinvointialueen valmistelusta ja ongelmista

Nämä vaalit eivät todellakaan ole samantekevät. Ongelma liittyy erittäin lyhyeen siirtymäaikaan. Vaalit ovat parin viikon päästä, valtuustokausi alkaa maaliskuussa. Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa ja kaiken pitää heti toimia.

Nyt valittavat valtuutetut saavat heti maaliskuussa päätettäväkseen nipun asioita, joista heidän pitäisi ymmärtääkin jotain. Kuntien henkilöstöstä, sopimuksista ja kiinteästä omaisuudesta jopa yli puolet siirtyy hyvinvointialueelle. Se ei ole pieni eikä yksinkertainen juttu. Tarkkana pitää olla, että siirto tapahtuu reilusti, kukaan ei vedä välistä eikä synny aukkoja.

Palveluista jo nyt monet ovat sellaisia, että ne vaativat toimialojen yhteistyötä. Nuorten tukemiseen esimerkiksi tarvitaan koulujen, nuorisotyön, harrastusten, työllisyys- ja mielenterveyspalveluiden puhaltamista yhteen hiileen. Nyt noista osa siirtyy hyvinvointialueelle. Tarvitaan uudenlaisia yhteistyörakenteita ja nykyisten aukkojen paikkaamista.

Hyvinvointialueet päättävät itse siitä, miten hallinto ja toiminta toteutetaan. Mitään ei ole päätetty, sillä päätäntävalta on vasta uudella valtuustolla. Tuskin mikään muu kausi koskaan tämän jälkeen tulee olemaan näin kriittisen tärkeä ja vaatimaan niin paljon ymmärrystä ja osaamista.

Asuinpaikastasi tai puoluekannastasi riippumatta: anna äänesi henkilölle, jolla on valmiiksi riittävästi tietoa järkevien päätösten tekemiseen. Ja sydän paikallaan, sillä päätökset ovat myös arvovalintoja

Ja ennen kaikkea: käytä äänioikeuttasi! Vaalit ovat 23.1. ja ennakkoäänestys 12.-18.1.

Vaalikonevastaukseni

Kirjoituksia

Kirjoituksiani aluevaaleista. Muita kirjoittamiani artikkeleita löydät tätä klikkaamalla.

Hyvinvointialueilla on merkitystä myös eläinten hyvinvoinnille 12.01.2022

Yhdessä kirjoittaneet Jenni Pitko, Minna Hölttä ja Tuire Kaimio

Hoitovajeen paikkaaminen

Mennyt vuosi ei ole ollut helppo kenellekään. Koronakriisi on kuormittanut aikuisia ja nuoriakin niin paljon, että unihäiriöiden lisäksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden riski on kasvanut. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, vammaiset ja liikuntarajoitteiset ovat kärsineet tukipalveluiden heikentymisestä ja terveydenhuoltohenkilöstö on paikoin ollut jaksamisensa äärirajoilla ja uupunutta. Uudellamaalla epidemiatilanne on ollut maan pahimpia ja vaikutukset sen myötä myös suurempia kaikkien elämässä.

Toisen ja nyt meneillään olevan kolmannen aallon kohdalla vaikutukset ovat olleet vielä ensimmäistä aaltoa suurempia. Jotta ongelmat eivät pahene, Vantaan on ehdottomasti vahvistettava terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa tarjottavia perustason mielenterveyspalveluja sekä nopeutettava hoidon ja tuen ääreen pääsyä.

Ikääntyneiden yksinäisyys on lisääntynyt, ulkona liikkuminen vähentynyt ja toimintakykyä ylläpitävät palvelut ovat olleet monin paikoin keskeytettyinä. Erityisesti kotihoidossa on syntynyt suurta palveluvajetta, jonka vaikutuksia paikkaillaan vielä pitkään. Heti kun voidaan, vanhuspalveluita pitää siis lisätä vastaamaan kasvanutta tarvetta.

Koronakriisi on näkynyt myös lomautuksina ja työttömyytenä. Näyttää siltä, että pandemia on eniten heikentänyt niiden taloudellista tilannetta, joilla on ollut jo entuudestaankin tiukkaa. Jos toimeentulon erot tämän vuoksi kasvavat, kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon tehtävää niiden seurausten hoidossa. Nyt jos koska on syytä edistää esimerkiksi työllistäviä toimia, eikä esimerkiksi viivyttää niitä.

Jos varoja ei suunnata koronakriisin jälkihoitoon tehokkaasti juuri nyt, kun hätä on suurin, vaikutukset tulevat vielä paljon kalliimmaksi tulevaisuudessa. Palveluista tai henkilöstöstä säästäminen olisi tällä hetkellä ihan vihoviimeinen asia, mitä voi tehdä.

Lue lisää

Eläinten hyvinvointi

Olen omistanut koko työurani eläinten hyvinvoinnille. Olen työskennellyt hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja tehtävissä: luonut ja kehittänyt eläinalan ammattitutkintojärjestelmää, opettanut uusia ammattilaisia, parantanut tuotantoeläinten hyvinvointia ja käsittelymenetelmiä, työskennellyt porojen parissa poronhoitoalueella, edistänyt lemmikkien terveempää jalostusta, kouluttanut ratsastusterapeutteja, uudistanut pelastuskoirien koulutusta ja ollut käynnistämässä työnorsujen eläinystävällisempiin koulutustapoihin tähtäävää projektia. Olen luonut tutkittuun tietoon perustuvia koulutustapoja ja kirjoittanut kirjoja eläinten käyttäytymisestä.

Tunnen siis sekä eläimet että etenkin eläinalan: eläinten kanssa toimivat ihmiset, eri ympäristöihin liittyvät haasteet, kuhunkin alaan liittyvät kattojärjestöt ja muut suuret toimijat. Siksi olen asiantuntijana pystynyt auttamaan laajasti eläinten hyvinvointia parantaneissa hankkeissa.

Eläinten pitoon liittyvien säännösten ja päätöksenteon on perustuttava uusimpaan tutkittuun tietoon. Vaikutusten huomioimisen ennen oäätöksentekoa ja erityisesti päätöksien todellisten vaikutusten seuraamisen pitäisi olla erottamaton osa kaikkea kunnan päätöksentekoa. Mutun sijasta päätöksissä ja niiden seurannassa pitää nojata tutkimuksiin, kerättyyn tietoon ja asiantuntijoihin.

Olen itse vihreiden ehdokkaana siksi, että kyseiset asiat kuuluvat sillä puolueohjelmaan, ja luontovaikutusten huomiominen näkyy myös käytännön teoissa ja päätöksissä eikä vain kauniissa puheissa. Perustimme Eläinvihreät r.y:n vihreiden alaosastoksi varmistaaksemme sen, että eläinvaikutusten huomioimisen painoarvo puolueessa entisestään lisääntyy ja auttaaksemme päätösten taustoittamisessa.

Ilmasto

Tämä aihe on ollut ensisijaisia syitä siihen, että ylipäätään lähdin politiikkaan: yhteiskuntamme näyttää yhä edelleen olevan täysin hukassa ilmastonmuutoksen edessä. Ilmastonmuutoksessa vaikeinta on ongelmien mittakaava ja se, että niiden syyt ovat syvällä yhteiskuntamme ja hyvinvointimme rakenteissa. Siksi toimet muutoksen hillitsemiseksi ovat alkaneet luvattoman myöhään ja edenneet paljon hitaammin kuin pitäisi. Teoillamme seuraavien 10 vuoden aikana on todella suuri merkitys: ne määrittävät, millainen on lastemme, heidän jälkeläistensä ja koko maailman tulevaisuus. Näitä tekoja tarvitaan kaikkialla: yksityiselämässämme, kunnissa, hyvinvointialueilla, valtioiden tasolla ja yrityksissä.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan sekä sosiaalisia että teknologisia ratkaisuja. Teknologiapuoli on näistä helpompi. Suomi on yhä edelleen teknologisen innovaation kärkimaita. Tämä osaaminen pitää nyt suunnata ilmastonmuuutoksen torjuntaan, ja tätä osaamista voimme myydä myös muualle. Meillä ei myöskään ole varaa hyljeksiä mitään teknisiä ilmastonmuutoksen torjumiskeinoja, kunhan ne eivät vaaranna luonnon monimuotoisuutta.

Sosiaalinen puoli on paljon vaikeampi. Ilmastoasioissa olennaista on muuttaa ihmisten toimintaa, ei heidän ajatuksiaan. Kunnan ja yhteiskunnan ylipäätään täytyy tehdä ilmastonsuojelu niin helpoksi, että se on yksilötasolla luonteva ratkaisu, jota ei tarvitse sen suuremmin miettiä tai perustella.

Siksi ilmastonsuojelussa vastuu on nimenomaan päätöksentekijöillä. Vaikka jokaisen teoilla on merkitystä, yksilöiden ratkaisuilla emme pysty torjumaan koko ilmastonmuutosta. Merkitystä ei myöskään ole poliitikkojen mielipiteillä tai kauniilla sanoilla, vaan ainoastaan konkreettisilla päätöksillä. Tarvitsemme sellaista päätöksentekoa, joka pohjautuu vaikutusten ymmärtämiseen. Ympäristö- ja ilmastovaikutukset pitää ottaa kaikessa päätöksenteossa huomioon, kaavoituksesta kouluruokailun järjestämiseen.

Vantaasta pitää saada hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Se vaatii tekoja tarvitaan kaikilla tasoilla: esimerkiksi kunnan tarjoaman ruoan hiilijalanjälki pitäisi saada puolitettua jo tulevan valtuustokauden loppuun mennessä. Puun käyttöä pitäisi lisätä kunnan omissa rakennusprojekteissa, eli esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa.

Uusiutuvan ja päästöttömän energian käyttöön siirtyminen on välttämätöntä. Kunnan omissa toiminnoissa pitäisi päästä siihen, että autot liikkuisivat sähköllä tai biokaasulla ja kunnan kiinteistöissä pitäisi luopua öljylämmityksestä kokonaan. Vantaan pitäisi kehittää kannustimia, jotta kuntalaiset voisivat toimia samoin. Julkisen liikenne pitää saada entistä nopeammaksi ja kustannuksiltaan käyttäjille kohtuullisemmaksi. Sen saavutettavuutta pitää parantaa, tilanne ei tällä hetkellä ole Vantaan kaikilla alueilla niin hyvä kuin pitäisi. Pyörä- ja kävelytieverkoston kehittäminen on oleellista, jotta yhteys muuhun julkiseen liikenteeseen ja etenkin raiteisiin olisi sujuvaa.

© Tuire Kaimio 

Kuvat:
© Minna Tallberg