On mahdotonta ymmärtää keskustan ala-arvoista vetoa, kun se otti luonnonsuojelun aseekseen hupenevia kannatuslukuja kohottaakseen, liittoutui opposition kanssa ja vesitti itse valmisteluvaiheessa hyväksymäänsä luonnonsuojelulakia.
Lähteä saivat juuri ne lain kohdat, joilla olisi vahvistettu uhanalaisten luontotyyppien suojelua ja huomioimista ympäristöluvissa ja kaavoituksessa. Tulipa ainakin kerralla ennen ensi kevään vaaleja selväksi, miten luonnonsuojelulle kävisi kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kynsissä.
Ilmeisesti ei merkitse mitään se, että elämme kuudennen sukupuuttoaallon partaalla ja luontokato on myös Suomessa melkoinen. Luonto tässä kannattajalukujen kohotusyrityksessä on kärsijänä.
Tuo ei ole ainoa laki, jonka kohdalla keskusta on viime aikoina poikennut hallitussovusta. Se tuntuu vastuuttomalta ja erityisen kylmäävältä tässä maailmantilanteessa, jossa Suomen turvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että hallitus säilyy toimintakykyisenä.
Miten kenellekään voi tulla mieleen politiikan tai kannatuslukujen vuoksi leikkiä tuollaisilla asioilla? On vaikea kuvitella, että sillä todella voisi saada äänestäjiä.
Kuulun niihin ihmisiin, joista puolillaan oleva lasi on puoliksi täynnä. Nyt oli mennä kuppi nurin.