Hyvinvointialueilla on merkitystä myös eläinten hyvinvoinnille

Yhdessä kirjoittaneet Jenni Pitko, Minna Hölttä ja Tuire Kaimio

Jenni Pitko, Minna Hölttä ja Tuire Kaimio

Kun sosiaali- terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät kohta aluevaltuustojen alaisiksi, kunnissa muuttuu moni asia. Hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion välille luodaan kokonaan uusia yhteistyörakenteita. Moni kantaa huolta laadukkaan lähihoivan ja hoitopolkujen säilymisestä, ja tämä onkin yksi suuria aluevaaleihin liittyviä kysymyksiä - mutta muutos on massiivinen, ja vaikuttaa myös lemmikkien ja eläinten hyvinvointiin.

Ihmisten ja eläinten hyvinvointi kulkevat usein käsi kädessä. Monissa tilanteissa, joissa ihminen tarvitsee apua, on tarve saada apua myös lemmikille ja päin vastoin. Ihmisten sosiaaliset ongelmat, terveyden heikkeneminen ja syrjäytyminen näkyvät myös lemmikin elämässä. Usein apuun kaivataankin moniammatillista osaamista - terveydenhuollon ammattilaisia, sosiaalipuolta, valvontaeläinlääkäreitä sekä kolmannen sektorin toimijoita, kuten kriisiapua, eläinsuojeluyhdistyksiä ja muita vapaaehtoisia.

Eri viranomaistahojen ja kolmannen sektorin työn yhteensovittaminen on ollut haasteellista jo nyt, vaikka julkiset palvelut ovat olleet kunnan vastuulla. Puutteet yhteistyössä heijastuvat suoraan niin ihmisten kuin eläintenkin hyvinvointiin.

Kun osa palveluista siirtyy hyvinvointialueille, tilanne muuttuu vielä hankalammaksi. Tarvitaan uusia yhteistyörakenteita, jotta tieto eri toimijoiden välillä kulkee ja eri tahot ovat myös äkillisissä tilanteissa tavoitettavissa. Aikaa valmistelulle on vain vuosi, sillä hyvinvointialueet aloittavat toimintansa jo vuonna 2023.

Hyvinvointialueelle siirtyy myös pelastuslaitos, joka tekee nykyisellään usein yhteistyötä eläinsuojelun ja valvontaeläinlääkärien kanssa. Käytännöt naapurikunnissakin ovat saattaneet kuitenkin erota toisistaan. Hyvinvointialueiden päättäjien pitää tiedostaa ja tunnistaa eri kuntien pelastustoimen resurssit ja tarpeet, unohtamatta eläintenpelastustehtäviä. Muuten jää toteutumatta oleellisin: yhdenvertaiset palveluita jokaisessa kunnassa.

Eläinpelastustoiminnassa on äärimmäisen tärkeää, että viranomaisyhteistyön jatkuminen taataan ja myös kolmas sektori - eli eläinsuojeluyhdistykset sekä muut vapaaehtoiset tahot - saadaan mukaan kehittämään toimintaa. Uusien toimintatapojen luomisen tarve ei vielä tähänkään lopu, sillä ainakin tällä hetkellä kaavaillaan eläinsuojelulain uudistamisen myötä myös eläinten hyvinvoinnin valvonnan siirtymistä hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2026 osana eläinlääkintähuoltoa.

Aluevaaleissa kohta valittavalta valtuustolta vaaditaan paljon: kukin hyvinvointialue päättää itsenäisesti siitä, miten se toimintansa ja hallintonsa organisoi. Siksi on tärkeää, että etenkin tässä toiminnan käynnistymisvaiheessa valtuutetuiksi äänestetään henkilöitä, joilla on laaja-alaista kokemusta eri palveluiden yhteensovittamisen käytännöistä ja kuntien nykytilanteesta kyseisissä asioissa. Eläinpelastuksen, -suojelun ja esimerkiksi eläinavusteisten hyvinvointipalveluiden osalta on välttämätöntä, että valituksi tulee myös tuolta alalta kokemusta ja ammattiosaamista omaavia valtuutettuja. He tuovat eläinten ja eläinten omistajien äänen kuuluviin hyvinvointialueiden valtuustoissa.

Kirjoittajat:

Jenni Pitko
Kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja

Minna Hölttä
Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja, Maatalous- ja eläinver­koston ohjausryhmän puheenjohtaja, SEY:n eläinsuojeluneuvoja

Tuire Kaimio
Kaupunginvaltuutettu, eläintenkouluttaja ja tietokirjailija. Eläinvihreiden varapuheenjohtaja

© Tuire Kaimio 

Kuvat:
© Minna Tallberg